• Asiantuntijapalvelut

  • Asiantuntijapalvelut

 
 

5.3 Asioiminen

Asioimisessa tarvitaan sekä vuorovaikutustaitoja että mahdollisuutta liikkua. Esimerkiksi tuttu liike, jossa asioidaan tiskillä, on näkövammaisen suhteellisen helppoa hoitaa itsenäisesti tai ainakin asioinnin voi oppia.


Vaikeuksia voi aiheuttaa erilaiset jonotussysteemit: esimerkiksi pankissa olisi kyettävä noutamaan jonotusnumero ja pystyttävä vielä seuraamaan useampaa juoksevaa numeroa kerrallaan. Tällaisissa tilanteissa kannattaa pyytää henkilökunnalta apua.

Näkövammainen tarvitsee asiointiinsa enemmän aikaa tutustuakseen kädestä pitäen tarjontaan. Näkövammaiselle helpoin tapa selviytyä ruokaostoksista on oman oppaan kanssa asiointi. Jos kysymyksessä on henkilökohtainen avustaja, jonka tunnit ovat rajalliset, on kaupassa käynnin oltava hyvin järjestelmällinen. Ruokalista on hyvä suunnitella etukäteen. Silloin esimerkiksi 1 - 2 kertaa viikossa kaupassa käynti riittää yleensä.

Kauppalista on hyvä laatia etukäteen ja mielellään siinä järjestyksessä, missä tavarat kaupassakin ovat. Näin vältytään kaupassa edestakaisin kulkemiselta. Oppaalta on hyvä tarkistaa myös tuotteiden käyttöohjeet. Esimerkiksi puolivalmisteissa ja pakasteissa on ohje yleensä paketin kyljessä. Kotona ohjeen voi merkitä muistiin joko pisteillä tai nauhalle.

Järjestelmällisyys on sitä tärkeämpää, mitä nopeammin kaupassa käymisestä täytyy selviytyä. Monilla näkövammaisilla ei ole mahdollisuutta saada henkilökohtaista avustajaa, joten kauppareissu tehdään taksinkuljettajan kanssa, ja tällöin kaupasta on selviydyttävä erityisen nopeasti.Henkilökohtaisen avustajan voi saada joissakin kunnissa, avustaja kuuluu vammaispalvelulain harkinnanvaraisiin palveluihin eikä siis ole subjektiivinen oikeus, niin kuin kuljetuspalvelu on. Asiasta voi neuvotella kunnan vammaispalveluista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Joissakin tapauksissa satunnaista apua voi saada vapaaehtoistyön keskuksista.

Kaupan uutuuksiin tutustuminen on tärkeä juttu. Näkövammaiset eivät voi lukea esimerkiksi mainoksia, ja niissä kerrottu informaatio tuotevalikoimasta jää saamatta. Tieto on hankittava muulla tavalla. Yksi keino on tutustua oppaan avulla pikkuhiljaa tuoteryhmään kerrallaan.

Pankkipalveluissa puhelinpankki on helpottanut monelta osin asiointia. Ainoa ongelma on esimerkiksi muuttuvien tunnuslukujen ja tunnistuslukujen lukeminen. Ne on luetettava jollakin näkevällä henkilöllä ja pantava muistiin. Joidenkin osalta skannaaminen tietokoneella onnistuu, mutta se edellyttää, että käytössä on tietokone lisälaitteineen.

Pankkiautomaatin käyttö on "täsmäopeteltava" eli on opeteltava painikkeet, montako kertaa mistäkin painetaan jne. Tiliotetiedot voi soittaa puhelinpankista melko vaivattomasti ja vieläpä mihin vuorokauden aikaan tahansa.

Rahan käsittelyssä on myös syytä olla täsmällinen. Lompakko kannattaa järjestää huolellisesti. Eriarvoiset setelit on hyvä viikata eri tavoin, kolikot oppii tunnistamaan koosta ja muodosta, myös raharengin käyttö helpottaa.

Allekirjoittamista varten allekirjoituskehikko tai leimasin on hyvä olla käytössä, ja allekirjoituskehikko on vaivaton kuljettaa mukana. Allekirjoituskehikon reikä asetetaan allekirjoituskohtaan, johon tunnustelemalla voi kirjoittaa nimensä. Leimasimia saa ostaa omalla allekirjoituksellaan leimasinmyymälöistä. Leimasin on juridisesti pätevä allekirjoitus, joten siitä on syytä huolehtia yhtä tarkasti kuin pankkikortista tai rahasta.

< 5. Vuorovaikutus