• Asiantuntijapalvelut

  • Asiantuntijapalvelut

 
 

Tilankäyttö ja kosketus

Jokaisella ihmisellä on oma reviirinsä - etäisyys, jonka hän haluaa pitää muihin ihmisiin. Vain läheiset ihmiset saavat ylittää tuon alueen ympärillä olevan näkymättömän aidan. Mitä vieraampia ihmiset ovat toisilleen, sitä kauempana toisistaan he ovat keskustellessaan.

Reviirille tunkeutuminen, liian lähelle tuleminen, tuntuu epämiellyttävältä. Häirityksi tulemisen tunne näkyy välittömästi kehon viesteistä: muutamme asentoa, nostamme kädet puuskaan rinnan eteen, alamme elehtiä hermostuneesti. Ääneen lausuttuna nämä viestit merkitsevät: Olet liian lähellä. Väisty kauemmas. On kuitenkin olemassa tilanteita, joissa sallimme reviirillemme tunkeutumisen, kuten täydessä ruuhkabussissa. Sitä vastoin metsävaelluksella saatamme kokea häirityksi tulemisen pelkästä kuulo- tai näkökontaktista.

Kosketuksen viesti on voimakas. Koskettamalla osoitamme mm. välittämistä, huolenpitoa, lohdutusta, hellyyttä ja vihaa. Kosketukseen liittyy eri kulttuureissa ja ikäryhmissä monia sääntöjä siitä, mikä on sopivaa ja mikä ei. Suomalaisten sanotaan koskettelevan toisiaan aika vähän. Viime aikoina suomalaiseenkin kulttuuriin on kädenpuristuksen rinnalle tullut halaaminen. Tervehtiminen halaamalla on yleistynyt varsinkin nuorten keskuudessa.

Näkövammaiselle luonnollinen ja asiallinen kosketuskontakti syntyy opastustilanteissa. Vieraankin opastajan kanssa tilanne pysyy luontevana, kun näkövammainen itse kertoo ystävällisesti oikean opastustavan.