• Asiantuntijapalvelut

  • Asiantuntijapalvelut

 
 

3.2 Kirjallinen viestintä

Kirjalliseen viestintään kuuluu yleensä erilaisten apuvälineitten käyttö.

Näkövammaisten keinoja lukemiseen ja kirjoittamiseen ovat pistekirjoitus ja -lukeminen, tietokoneen apuvälinein tuotettu teksti (normaali mustavalkoinen teksti, ääni, suurennos ja pistenäytöltä lukeminen) sekä suurennettu mustavalkoinen teksti ja äänitallenteet.

Heikkonäköinen henkilö voi käyttää lukemisessa apunaan myös ei tietokoneeseen kytkettyä luku-tv:tä, jonka avulla voi suurentaa itselleen tekstin sopivan kokoiseksi. Esimerkiksi henkilökohtaisen postin lukeminen tai vaikkapa maustepurkin tekstin tarkistaminen.

Muita lukemisen keinoja on esim. kiikarin käyttö apuvälineenä esimerkiksi kadun nimien ja kylttien lukemisessa tai linja-auton numeron katsomisessa.

Äänikirjoina on olemassa suuri joukko erilaisia teoksia. Äänimuistiinpanoja voi tehdä itselleen sanelimella monissa eri tilanteissa. Esimerkiksi tärkeät päivämäärät, puhelinnumerot, luennot voi äänittää. Myös Memona-muistiinpanolaitteella voi tietoa tallentaa itse laitteen muistiin, johtaa sieltä tietokoneelle sekä myöskin puhuttaa suoraan laitteen muistista.

Ääninauhojen, tietokoneen puhesyntetisaattorin käyttö pelkästään tiedonkäsittelyn menetelmänä voi olla rajoittavaa. Opiskelua ja työelämää varten ääneen perustuvaa tietoa täydentämään tarvitaan yleensä pistekirjoitusta tai suurennettua tekstiä.