• Asiantuntijapalvelut

  • Asiantuntijapalvelut

 
 

3.1 Lähiviestintä

Lähiviestintä ja henkilökohtaiset kohtaamisiset on vaikeita näkövammaiselle, jos hän ei näe tai huonosti erottaa puhekumppaninsa.


Tärkeää erilaisissa kasvokkain tapahtuvissa kommunikaatio- ja vuorovaikutustilanteissa on tilanteeseen orientoituminen ja puhekumppaniin päin suuntautuminen. Tämä ei aina ole helppoa sokealle tai vaikeasti heikkonäköiselle henkilölle. Yksi väärinkäsityksiä aiheuttava tilanne on tervehtiminen. Heikkonäköiseltä voi jäädä joku tuttu tervehtimättä, sillä hän ei tunnista ihmisiä läheltäkään, ellei toinen sano mitään.

Monissa tilanteissa tarvitaan avustajaa ja hänen kanssaan kommunikointia. Jos esimerkiksi haluaa tietää tarjoukset päivän lehdestä tai kaupassa tuotteiden hinnat hyllyn reunasta tai vaikkapa tuotteen ulkonäön ja ominaisuudet. Vuorovaikutuksen sujuminen avustajan kanssa on siis ensiarvoisen tärkeää.

Suuri osa kasvokkain tapahtuvaa viestintää on myös sanaton viestintä; ilmeet, eleet, asennot, vaatetus jne. Tässä esityksessä keskitytään kuitenkin sanalliseen viestintään. Nonverbaalista, sanattomasta viestinnästä, mainitsemisen arvoista on kuitenkin se, että sokea tai vaikeasti heikkonäköinen henkilö ei näe kasvojen ilmeitä eikä kaikkia eleitäkään, joten hänen huomionsa keskittyy väistämättä puheeseen ja ääneen.

Äänenkäyttö ja äänensävyt saavat ehkäpä suuremman merkityksen kuin näkevien keskuudessa. Verbaalisessa viestinnässä puolestaan sanojen ymmärtämisessäkin voi olla eroja erityisesti syntymäsokeiden henkilöiden kohdalla. Miten ymmärretään esimerkiksi värit tai tähtitaivas tai kuu?