• Asiantuntijapalvelut

  • Asiantuntijapalvelut

 
 

4.2.14 Lukunopeus

Näkövamman vaikutusta henkilön lukunopeuteen on vaikea määritellä, ellei mittausta ole tehty ennen näkövamman syntyä.

Lukunopeuden normaalirajoista on useita mielipiteitä. Vaikka olisikin tiedossa keskimääräinen väestön lukunopeus, ei voida tietää, mikä on yksittäisen ihmisen normaali lukunopeus.

Mitattaessa siis henkilön lukunopeutta voidaan toki sanoa, onko nopeus pienempi vai suurempi kuin normaaliväestön. Mutta ei voida sanoa, onko tutkittavan henkilön lukunopeus hidastunut vai nopeutunut (ellei sitten ole testattu häntä useaan kertaan silloin, kun hänellä ei ole ollut näkemisen ongelmia).

Lukunopeutta kuitenkin voidaan mitata, ja sen voidaan katsoa korreloivan näöntarkkuuden kanssa. Tavallaan lukunopeus ja lukukestävyys ovat herkin mittari silmien tilasta ja apuvälineiden sopivuudesta.

Lukutesteistä huonoimpia tuloksia ovat saaneet ne henkilöt, jotka eivät kunnolla ole osanneet lukea mutta eivät ole sitä kertoneet. Jos tunnin lukemisen jälkeen henkilö tavaa ensimmäistä sivua, hän ei joko todellakaan osaa lukea tai sitten hän yrittää huijata epätoivoisesti.

Oma ryhmänsä ovat asiakkaat, joilla lukemisen vaikeus johtuu neurologisista tai muista ei-näkemiseen liittyvistä seikoista. Nämä asiat sekaantuvat helposti näköongelmien kanssa. Tyypillisin esimerkki näistä on vaikea lukihäiriö. Toinen esimerkki on henkilö, joka kyllä osaa lukea mutta jonka aivoissa ei ole sanavarastoa valmiina.

Normaalisti ihmiset lukevat sanan tai monta sanaa kerrallaan yhdistellen samannäköisiä sanoja päässämme. Tällaiselle henkilölle lukeminen on äärimmäisen työlästä, sillä hänen on pakko lukea jokainen kirjain erikseen saadakseen selvää sanoista. Näillä henkilöillä näöntarkkuus saattaa olla normaali.

Epäsuhta lukunopeuden ja näöntarkkuuden välillä herättää kuitenkin huomion hyvin helposti. Tietenkin ensin tulee sulkea pois muut näkemisen ongelmat.

4.2 Toiminnallinen näkö