• Asiantuntijapalvelut

  • Asiantuntijapalvelut

 
 

4.1 Näönkäytön ohjaus

Näönkäytön ohjaus on avainasemassa suunniteltaessa tukitoimia ja sopivia apuvälineitä heikkonäköisen henkilön jokapäiväiseen selviytymiseen.

Näönkäytön ohjaukseen kuuluu näkövammadiagnoosin tulkinta asiakkaalle, sen vaatimien apuvälineiden valinta yhdessä asiakkaan kanssa, jossa tulee huomioida, niiden käytön vaatima koulutus, ympäristön ergonomia sekä ohjattavan elämäntilanne.

Näönkäytön ohjaajia työskentelee keskussairaaloissa, näkövammaisten kouluissa, Näkövammaisten keskusliitossa ja jonkin verran muissa näkövammaisyksiköissä. Näönkäytön ohjaaja -nimikkeen rinnalla on käytössä myös nimike näönkäytön opettaja. Yhtä hyvin voitaisi myös puhua näönkuntouttajasta. Usein näönkäytön ohjaaja on avainhenkilö näönkuntoutuksessa. Viime kädessä hän ratkaisee, millä tavoin asiakasta kuntoutetaan.

Näönkäytön ohjaaja voi tehdä myös näön tutkimuksia, joista tyypillisimpiä ovat näkökenttä-, värinäkö-, häikäistymisherkkyystutkimukset sekä valontarvearviot ja lukutestit. Tyypillinen asiakas on näkövammainen henkilö, joka tarvitsee apuvälineitä esimerkiksi lukemiseen tai voimakkaaseen häikäistymisherkkyyteen. Asiakaskunta on alkanut laajeta myös ns. näköongelmaisiin eli henkilöihin, jotka eivät ole lähelläkään näkövammaisuuden rajaa mutta joilla näön ongelmat esimerkiksi työssä ovat huomattavia.

Lisäksi näönkäytön ohjaaja voi tehdä käyntejä asiakkaan kotiin, työpaikalle, kouluun, asuntolaan jne. Näillä käynneillä pyritään luomaan ympäristön olosuhteet - esim. valaistus - otolliseksi näkemiselle. Vasta autenttisessa ympäristössä usein huomataan, mikä apuväline olisi asiakkaalle sopiva.

Suurin ja tärkein osa työtä kuitenkin on apuvälinesovitus, jossa silmälääkärin ja optikon tutkimusten sekä edellä mainittujen tutkimusten pohjalta etsitään asiakkaalle sopivat apuvälineet. Usein asiakkaalla on jo ennalta käsin kuva siitä, millaisen apuvälineen hän tarvitsee.

Toisinaan kuva onkin oikea - etenkin pitkään näkövammaisena olleilla henkilöillä. Kuva apuvälinetarpeesta saattaa kuitenkin olla myös valitettavan vääristynyt; usein näönkäytön ohjaaja joutuu käymään läpi näkötilanteen tutkimustulokset asiakkaan kanssa ja selittämään perusteellisesti, mitä tulokset tarkoittavat.

Lisäksi näönkäytön ohjaajan täytyy monesti selittää asiakkaalle, miksi esim. lukunäköä ei saada palautetuksi vain sopivilla silmälaseilla, vaan lukemiseen tarvitaankin huomattavat voimakkaasti suurentavia apuvälineitä - tai mahdollisesti näkötilanne on niin heikko, ettei näönvarainen toimiminen ole mahdollista. Tällaisissa tilanteissa asian rauhallinen selvittäminen on tärkeää, jotta asiakkaalle ei jäisi tuntemusta, ettei häntä kuunneltu tai ettei hänelle kerrottu kaikkea.

Asiakkaan toiveet ja realismi ovat ristiriidassa myös silloin, kun asiakkaalla on toiveena saada esimerkiksi lukutelevisio, vaikka näkötilanne ei sitä edellyttäisikään. Tällöin asiakkaan voi olla vaikea tyytyä näönkäytön ohjaajan suosittelemaan apuvälineeseen.

Liian usein asiakkaat kokevat silmälääkärin ja optikon tutkimukset nopeina tapaamisina, joista heille itselleen ei jää mitään käteen. Asiakas haluaa yleensä tietoa omasta tilastaan ja mahdollisuuksista helpottaa tilannetta, missä näönkäytön ohjaaja on oikea henkilö auttamaan. Vaikka joskus näönkuntoutus vaikuttaa olevan vain asiakkaan "viihdyttämistä" ja "jaarittelua", kuitenkin tapaamisen jälkeen asiakas on saanut tietoa ja luultavasti myös eväitä selvitä näkönsä kanssa. Ja tätä jaarittelua ei kukaan muu asiakkaille tarjoa.

Näönkäytön ohjaajan työ on myös hyvin pitkälti teknistä ja luovaa työtä, josta asiakkaan kanssa juttelu on vain pieni sipaisu. Näönkäytön ohjaajan täytyy hyvin lyhyessä hetkessä pystyä vetämään tutkimustulokset yhteen, selvittämään asiakkaan elämäntilanne, henkilökohtaiset tottumukset, toiveet, elämäntavat ja löytää asiakkaalle sopivat apuvälineet. Aina työ ei ole niitä helpoimpia, näönkäytön ohjaaja joutuu monesti ottamaan vastaan asiakkaan toivottomuuden ja surun.

Suurin osa näönkäytön ohjaajista työskentelee keskussairaaloissa, joissa työ valitettavan usein muodostuu kuntoutusohjaajan työn kaltaiseksi. Näönkäytön ohjaaja ei siis välttämättä pääse paneutumaan parhaiten hallitsemaansa osa-alueeseen, vaan hän hoitaa kaiken mahdollisen sosiaaliturvaan ja kuntoutukseen liittyvän.

Näönkäytön ohjaajia ja opettajia ei ole Suomessa kovinkaan monta. Ala on pieni ja valitettavan aliarvostettu. Toisaalta alan työpaikat ovat täynnä, mutta kuitenkaan uutta henkilökuntaa ei avoimiin työpaikkoihin tahdo löytyä.

Näönkäytön ohjausta ei välttämättä voida mitata rahallisesti, eikä siitä varmasti koskaan voisi saada kannattavaa liiketoimintaa. Kuitenkin kun asiakas saa näkötilanteeseensa sopivat apuvälineet ja kerran sulkeutunut maailma aukeaa hänelle jälleen, huomataan näönkuntoutuksen edut.

< 4. Näönkuntoutus