• Asiantuntijapalvelut

  • Asiantuntijapalvelut

 
 

6.2.8 Oppimisen arviointi

Diana-mallissa oppimisen arviointi on luonteeltaan jatkuvaa ja osallistavaa. Arviointia tapahtuu koko oppimisprosessin ajan ja arvioijina ovat opettaja, opiskelija itse ja opiskelijatoverit.

Oppijat arvioivat sekä omaa että toistensa ammatillista kehittymistä. Oppijat pääsevät osalliseksi toistensa ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisestä prosessin eri vaiheissa ja prosessin päätyttyä. Toisen oppimisen arviointi ja palautteesta keskustelu syventävät molempien osapuolten ymmärrystä aiheesta. Opettaja ja opiskelijatoverit auttavat palautteellaan jäsentämään opittavaa asiaa uudella tavalla ja tuovat aiheeseen uusia näkökulmia. (Aarnio & Enqvist 2004)

Arvioinnin tavoitteena on tuottaa oppimisesta tietoa, joka auttaa opettajaa ja oppijaa itseään ohjaamaan oppimisprosessia. Arviointikriteerit on esitetty jo etukäteen niin konkreettisesti, että oppija voi itsearvioida omaa oppimistaan ja suunnata prosessia uudelleen. Loppuarvioinnin tulokset eivät ole oppijalle yllätys. (Aarnio & Enqvist 2004)

Diana-mallin pilottien opettajat tekivät jatkuvaa arviointia seuratessaan ja ohjatessaan opiskelijoiden verkkokeskusteluja. Opettajat tekivät opiskelijoille tarkentavia kysymyksiä ja havainnoivat keskusteluissa esiintullutta osaamista. Havaintojensa perusteella he antoivat vinkkejä tiedonlähteistä tai toivat keskusteluun uuden näkökulman, jotta opiskelijat pääsivät oppimisessaan eteenpäin.

Piloteissa arvioinnin monitahoisuus tuli esiin erityisen selvästi tehtäviin liittyvinä opiskelijatoveriarviointeina, joissa opiskelijoille oli annettu tehtäväksi esittää tehtävän tekijöille kysymyksiä. Kysymyksiin vastaaminen pakotti opiskelijat perustelemaan omaa ajatteluaan ja näkemyksiään sekä arvioimaan niiden pätevyyttä. Tavoitteena oli, että opiskelijat oppivat käymään ammattialansa keskustelua. Keskustelutaitoihin sisältyy kyky perustella ja kyseenalaistaa. Palautetta ei annettu perinteisessä kapeassa merkityksessä (mitä hyvää ja mitä kehitettävää työstä löytyi), vaan palautteenantaja sai vaativan tehtävän tukea opiskelijatoverinsa ymmärryksen kehittymistä. Tämä sama toveriarvioinnin periaate toteutui lähes kaikissa pilottien sisältämissä oppimistehtävissä. Joissakin tehtävissä toveriarviointi sai aikaan kiivasta keskustelua, mutta useimmissa arvioinneissa keskustelu jäi siihen, että toveriarvioija esitti muutaman kysymyksen, joihin tehtävän tekijä vastasi.

Yksi esimerkki jatkuvasta ja monitahoisesta arvioinnista oppimisprosessin tukena oli lähihoitajien näyttösuunnitelmien laatimistehtävä. Näytöt olivat opiskelijoille uusi ja vähän pelottavakin asia, jonka käsittelemiseen tarvittiin yhteistä keskustelua. Verkossa käsiteltiin näyttöjen arviointikriteerejä. Opiskelijat esittivät tulkintoja, mitä kriteerit käytännössä voisivat tarkoittaa ja millaisin näytöin he voisivat omalla työpaikalla näyttää osaamisensa niin, että näyttöjä olisi mahdollista arvioida suhteessa ilmoitettuihin kriteereihin. Ideoihin ja ajatuksiin saatiin palautetta opiskelijatovereilta ja opettajalta.

Seuraavassa vaiheessa opettaja toi verkkoon tutustuttavaksi näyttösuunnitelman mallin, jonka pohjalta opiskelijat laativat omat näyttösuunnitelmansa. Oppimisalustaa käytettiin keskustelufoorumina, jossa kommentoitiin näyttösuunnitelmaa tehtäessä esiin nousseita kysymyksiä ja pohdittiin niitä yhdessä. Lisäksi opiskelijat kertoivat kokemuksiaan näytöistä, kannustivat toisiaan ja jakoivat näytön herättämiä tunteita ryhmän kanssa. Näyttösuunnitelmiin liittyvään keskusteluun nivoutui hyvin myös keskustelua työpaikkojen välisistä toimintatapaeroista ja niiden analysointia ja teoriaa peilaamista.

Arvioinnin jatkuvuus ja monitahoisuus

  • Suunnittele opiskelijoille tehtäviä, joissa palautteenanto ja tehtävästä keskusteleminen ovat yhtä merkittäviä osia kuin tehtävän kirjoittaminen. Rakenna tehtävät niin, että niiden suorittaminen edellyttää toisten tehtäviin perehtymistä, niistä keskustelua ja oman oppimisen itsearviointia.
  • Ohjaa opiskelijat arvioimaan saamaansa palautetta ja sen hyödynnettävyyttä. Samalla opitaan antamaan ja vastaanottamaan rakentavaa palautetta.
  • Anna palautetta opiskelijoille heidän keskusteluun liittämistään viesteistä ja esitä tarkentavia kysymyksiä, jos opiskelijoiden ajattelun kehittyminen ei tule riittävän selkeästi esiin.
  • Suunnittele ympäristö niin, että vertaisarvioinnit ja palautteet voidaan liittää joko suoraan tehtävään, josta keskustellaan tai ainakin sen välittömään läheisyyteen. Arviointeja on turhauttavaa etsiä muualta.