• Asiantuntijapalvelut

  • Asiantuntijapalvelut

 
 

2.5 Silmälihasten toiminta

Silmälihakset pyrkivät pitämään silmät sellaisessa asennossa, että näemme kummallakin silmällä saman kohteen. Silmien vastaanottama kuva välittyy yhdeksi kuvaksi, jolloin voidaan puhua yhteisnäöstä (binokulariteetti).


Kauas katsottaessa silmät ovat lähes suorassa, mutta mitä lähemmäs kohdetta tuodaan, sitä enemmän silmien täytyy kääntyä sisäänpäin. Pyrkimyksenä on siis pitää silmät sellaisessa asennossa, että verkkokalvolle välittyvän kuvan vastinpisteet ovat samoissa kohdissa kuin toisessa silmässä. Aivot tulkitsevat tällaisen kuvan yhtenä. Jos taas silmälihakset eivät kykene pitämään silmiä oikeissa suunnissa, saavat verkkokalvot erilaisia kuvia, ja johtaa kaksoiskuvien näkemiseen. Silmien sisäänpäinkääntymistä lähellä olevan kohteen mukaan sanotaan konvergoinniksi.

Syvyysnäkö (stereonäkö, kolmiulotteinen näkö) muodostuu siitä, että kumpaankin silmään tulevat kuvat samasta esineestä ovat hiukan erilaisia johtuen silmien eri tähtäyskohdasta. Kuva nähdään kuitenkin yhtenä. Kuvan kolmiulotteisuuden perusteella osataan arvioida kohteen etäisyyttä.

Tyypillisin silmälihasten toiminnan häiriö on karsastus. Karsastus jaetaan piilokarsastukseen ja ilmeiseen karsastukseen.

< Näön toiminnot