• Asiantuntijapalvelut

  • Asiantuntijapalvelut

 
 

7.2 Sokeat ja heikkonäköiset

Näkövammainen henkilö voi olla sokea tai eriasteisesti heikkonäköinen.


Sokeiksi luokitelluistakin valtaosa näkee hiukan, esimerkiksi hahmoja, mutta lukeminen on yleensä mahdotonta. Sokeat toimivat muiden aistien avulla (kuulo- ja tuntoaisti). Heikkonäköisen näkemistä autetaan muun muassa optisin välinein (lasit, linssit, kiikarit) ja valaistusta tehostamalla.

Näkö voi olla hyvin monella eri tavalla vaurioitunut. Näkövammaisuus voi ilmetä muun muassa seuraavien tekijöiden muutoksina: näöntarkkuus, näkökentät, kontrastien erottelukyky, värinäkö, silmien sopeutuminen pimeään ja hämärään, silmälihasten toiminta, silmän mukautuminen eri etäisyyksille.

Näkö voi heiketä tai sen voi menettää eri-ikäisenä ja eri tavoilla. Osa näkövammautuu jo syntymästä tai lapsuus- ja nuoruusiässä. He kasvavat näkövammaisena pienestä pitäen.

Myöhemmin, aikuisena näkövammautunut joutuu uuteen elämäntilanteeseen. Hänen on harjoiteltava ja hankittava erilaisia näkövammaistaitoja- ja tekniikoita. Tällöin merkittäväksi tulee muun muassa muiden aistien, lähinnä kuulo- ja tuntoaistin käyttöönotto uudella tavalla.

Näkökyky voi heiketä pikkuhiljaa, kestäen vuosiakin. Toisaalta näön voi menettää myös nopeasti. Molemmissa tilanteissa näkövammainen henkilö tarvitsee näkövammaistaitojen ja - tekniikoiden lisäksi aikaa sopeutua psyykkisesti näkövammaisuuteen.

< 7. Näkövammaisuus