• Asiantuntijapalvelut

  • Asiantuntijapalvelut

 
 

4.6 Taittovirhekirurgia

Taittovirhekirurgia on yleisnimitys toimenpiteille, joissa kirurgisesti pyritään muuttamaan silmän taittovoimaa. Sarveiskalvon pinnan muotoa muutetaan sellaiseksi, että taittovirhe pienenee tai poistuu kokonaan.

Suomessa eniten käytössä ovat excimer-laserilla tehtävät PRK (photorefractive ceratectomy) ja LASIK (laser assisted in-situ keratomileusis). PRK:ssa silmän pintaa hiotaan laserilla ohuita kerroksia pois, jolloin sarveiskalvon taittovoima muuttuu haluttuun suuntaan. LASIK - eli sarveiskalvon läppäleikkauksessa sarveiskalvon pinnalle höylätään "läppä". Läppä käännetään sivuun, ja excimer-laserilla hiotaan läpän alaista kerrosta halutun muotoiseksi. Tämän jälkeen läppä käännetään takaisin.

INTACS ja ICL edustavat erilaista tapaa muuttaa silmän taittovoimaa. INTACS (intrastromal corneal ring segments) soveltuu pieniasteisen myopian leikkaushoidoksi. Leikkauksessa sarveiskalvon sisäosiin asennetaan pienet rengassegmentit, jotka muuttavat sarveiskalvon kaarevuutta. Segmentit on myös mahdollista poistaa, mikäli tulos ei vastaa toivottua. ICL (Implantable contact lens) taas on silmän sisälle, mykiön eteen asennettava linssi, jolla muutetaan silmän taittovoimaa.

Etenkin excimer-laser leikkaukset ovat yleistyneet muutaman vuoden sisällä melkoisesti. Alalla vallitsee tällä hetkellä kilpailutilanne, jossa mainostetaan jopa kahden silmän leikkausta yhden hinnalla. On muistettava, ettei taittovirhekirurgia ole riskitöntä. Asiakkaan tulisi harkita, haluaako terveisiin silmiinsä tehtävän muutoksia, jotka eivät ole korjattavissa.

Onnistuneen taittovirheleikkauksen rajana pidetään saavutettua 0.5 visusta (huom. keskimääräinen normaalivisus on 1.0), joka on myös AB-kortin saamisen alaraja. Onko laseilla 1,0 visuksen saavuttanut henkilö on tyytyväinen 0,5 visukseen? Visus puolet alkuperäisestä.

Voidaanko olettaa maallikon pystyvän sisäistämään näöntarkkuusarvojen merkityksen käytännössä, vaikka se heille kerrottaisiinkin? Lisäksi on muistettava, että henkilö tulee ikääntyessään tarvitsemaan lähilaseja.

Taittovirhekirurgiasta puhuttaessa on tuotava esiin riskit, joita ovat leikkaushaavan tulehtuminen, sarveiskalvon pintakerroksen alainen samentuma, arpikudoksen muodostuminen, varjokuvat, häikäisy, hämärä- ja pimeänäön vaikeutuminen, silmien kuivuminen, sekä viimeisenä leikkauksen epäonnistuminen, jolloin laseista ei päästä eroon ja näöntarkkuus heikkenee.

Tietoa löytyy puolesta ja vastaan. Suuri osa leikkauksista onnistuu, mutta riskien mahdollisuus tulee tiedostaa. On myös ymmärrettävä, että muutokset silmissä ovat pysyviä.

Taittovirheitä koskevaa kirjallisuutta

Silmäoptiikan käsikirja, Instrumentarium

Silmätautioppi, toim. K.M.Saari

Silmätaudit, Laatikainen, Voipio, Taskinen

Ihmisen fysiologia, Haug et.al.

Työ ja näkeminen, Mäkitie & Hoikkala toim.

< Taittovirheet