Keskuspuiston ammattiopisto 23.1.2017

Kansanedustaja Arja Juvonen vieraili Keskuspuiston ammattiopistossa tapaamassa lähihoitaja-opiskelijoita.

Vierailu on osa Suomi 100 –vuotta hanketta. Kansanedustajille on annettu mahdollisuus vierailla oman alueensa oppilaitoksissa tapaamassa opiskelijoita ja henkilökuntaa.

Vanhustyö on toisen kauden kansanedustaja Arja Juvosen (ps) sydäntä lähellä. Itsekin hoitotyön pitkän linjan ammattilaisena Juvonen halusi tulla tutustumaan Keskuspuiston ammattiopiston lähihoitajakoulutukseen. Oppilaitoksessa voi opiskella sekä vanhus- että vammaistyön osaamisaloja. Tapaamisessa oli paikalla lähes 30 opiskelijaa.

Mitä ovat hyvän vanhustyön käytännöt?
Tapaamisessa opiskelijat esittivät kansanedustajalle omia mietintöjään siitä, mitä vanhustyön hyvät käytännöt olisivat. Opiskelijoista suuri osa oli jo ehtinyt tutustua käytännön vanhustyöhön työssäoppimisjaksoillaan, joten kosketuspintaa ja kokemuspohjaa keskustelulle löytyi.

Opiskelijat ja kansanedustaja Juvonen olivat yhtä mieltä siitä, että vanhuksella on oikeus hyvään elämään ja elinympäristöön. Terveellinen ja maukas ruoka, siisti huone ja hygieniasta huolehtiminen kuuluvat opiskelijoiden mukaan vanhuksen perusoikeuksiin, samoin mahdollisuus riittävään ulkoiluun ja läheisten tapaamiseen. Sekä Juvonen että opiskelijat totesivat, että hoitotyössä korostuvat ystävällisyys, lempeys ja läsnäolo. Oikeus hyvään kuolemaan mietitytti opiskelijoita. Saattohoitovaiheessa tulisi taata turvallinen olo ja jollakulla tulisi olla aikaa olla kuolevan lähellä. Juvonen oli vaikuttunut opiskelijoiden pitkälle pohtimista asioista.

Opiskelijat kysyivät hoitokärsimyksestä ja hoitotyön maineesta
Juvonen on itse koulutukseltaan perushoitaja ja geronomi. – Tunnen vanhustyötä hyvin. Haluan parantaa ja korjata vanhustenhoitotyöhön liittyviä asioita. Haluan olla päättäjänä parempi, joten vien teidän, opiskelijoiden, ideoita ja ajatuksia eduskuntaan.

-   Ikääntyneiden määrä lisääntyy jatkuvasti ja moni viettää aikansa kotona. Vanhuksille kuuluu hyvä hoito ja hoitoon pääsy silloin kun hän sitä tarvitsee. Mutta mistä saadaan lisää hoitajia, varsinkin kun taloustilanne on huono? Alan pieni palkkaus ja työn arvostus mietityttävät monia, Juvonen pohtii. Huonot uutiset potilaiden heikosta kohtelusta haavoittavat hoitotyön mainetta, mitä tuntuu edustajasta pahalta. 

Miten hoitotyön mainetta voitaisiin parantaa?
Opiskelijat toteavat, että työtä tehdään sydämellä ja toivovat, ettei aina tarvitsisi miettiä rahaa. – Tämä on arvokysymys. Työ on fyysisesti raskasta ja työhön voi väsyä. Mutta aina tulee muistaa, että hoitotyötä tekevien asiakas on aina ihminen, joka on kohdattava hyvin, Juvonen korostaa.

Opiskelijat olivat myös törmänneet hoitokärsimyksen käsitteeseen, jonka merkitystä kansanedustajan toivottiin selkeyttävän.
-   Ajattelen niin, että silloin ihminen tuntee muuta kuin fyysistä kipua. Vallalla on tunne siitä, että tulee asiassaan ohitetuksi eikä potilaan varsinaiseen hätään reagoida. Myös omainen voi tuntea hoitokärsimystä läheisensä puolesta. Silloin on vallalla tunne siitä, ettei potilas saa oikeanlaista hoitoa, Juvonen selventää termiä.

Hoitotyössä asiakaspalvelualttius korostuu
Kansanedustajalla on konkreettinen vinkki tulevaisuuden hoitotyötä tekeville. -  Itse ottaisin töihin työntekijöitä, joilla on palvelualttius kohdallaan. Mitä paremmin asiat hoitavassa yksikössä hoidetaan, sitä paremmaksi yksikön maine muodostuu ja sitä enemmän asiakasvirtaa on luvassa. Hyvän maine tuo mukanaan myös parempia työntekijöitä. Asiakaspalvelualttius pitäisi olla aina korostettuna erityisesti hoitotyössä.

Opiskelijat kertovat ottavan mielellään palautetta vastaan omasta osaamisestaan. - Palaute on "rakennusaine". Hyvä palaute motivoi tekemään työnsä vielä paremmin, rakentava palaute puolestaan ohjaa tekemään korjausliikkeitä omassa toiminnassaan, opiskelija kiteyttää.

Miten sinusta tuli kansanedustaja?
-   Vahingossa, mikä on sen merkki, että kenestä vain voi tulla kansanedustaja. Työskentelin aiemmin useissa vanhustensairaaloissa hoitotyössä. Äitiysvapaiden jälkeen palasin hoitotyöhön ja aloin tarkkailla työympäristöäni toisin silmin. Mietin, että joitain asioita pitäisi korjata, mm. liiallista kiirettä töissä. Menin Superin (liiton) kokoukseen ja eri vaiheiden jälkeen liiton henkilö kehotti minua puhumaan mielenilmauksessa. Asetuin ehdolle kuntavaaleissa Espoossa ja siitä se lähti, Juvonen kertoo.

-   Kansanedustajan työ on hyvin yksinkertaista, säädetään vain lakeja, Juvonen hymyilee. Täytyy vain aina tarkistaa, että kaikki säädettävät lait täyttävät perustuslait. Työhön kuuluu myös paljon julkisia esiintymisiä.

Vastavierailulle eduskuntaan
Kansanedustaja oli kiinnostunut nuorten tulevaisuuden toiveista ja suunnitelmista. Opiskelijat lämpenivät keskustelulle luontevasti. Rönsyilevä puheensorina sisälsi ajatustenvaihtoa mm. hoitovirheistä, markkinavoimien vaikutuksesta lääkkeisiin ja vanhusten "sitomisesta" lääkkeillä sekä käytännön työskentelystä esimerkiksi muistisairaiden parissa. Myös hoitajamitoitus sekä työllisyysasiat puhuttivat opiskelijoita.

Hyvän keskustelun päätteeksi kansanedustaja Juvonen kutsui opiskelijat ja henkilökunnan vastavierailulle eduskuntaan. Tämän kutsun otamme ilolla vastaan!