Keskuspuiston ammattiopisto 17.4.2018

Nuori ammattitanssija - Oman alan töihin jo opiskeluaikana

Veera Räsänen on 24-vuotias tanssija. Hän valmistui Keskuspuiston ammattiopistossa helmikuussa ja työskentelee vanhojen opiskelijakollegoidensa kanssa parhaillaan mykkäfilmi-projektin parissa. Veera on tanssijaksi onnekkaassa asemassa; hänellä on oman alansa töitä. Ja töiden lisäksi kysyntää. Tästä voi kiittää naisen omaa energiaa ja ahkeruutta. Veera kuitenkin esittää kiitokset opettajilleen, jotka mahdollistivat ammatin hankkimisen hänelle sopivimmilla tavoilla.

Lukihäiriöstä kärsivä Veera valmistui Kuopion musiikkilukion tanssilinjalta ylioppilaaksi opettajansa epäuskosta huolimatta. Lukion jälkeiset kokkiopinnot Helsingissä jäivät kesken ja Veera teki parin vuoden mittaisen come-backin itäsuomalaiseen tanssikouluun. Rakkaan tanssin opiskelu Outokummussa tuotti vaikeuksia, sillä pienen opiston erityisen tuen valmiudet eivät olleet riittävät. Veeralle ehdotettiinkin tanssialan kokeilujaksoa eli ponnahdusta Keskuspuiston ammattiopistossa. “Reilu vuosi sitten siirryinkin Keskuspuistoon ja täällä kaikki meni erittäin sujuvasti loppuun asti.”

“Tärkeintä on oman työnsä osaaminen”
Veera kiittelee osaamispainotteista opetusta sekä erityisoppilaitoksen joustavuutta. “Yleisellä puolella opiskellessa koulunkäynti on päiväpainotteista ja tiukahkon struktuurin sanelemaa.” Veeran riesana on myös migreeni, minkä vuoksi hän joutui olemaan päiviä poissa koulusta ja putosi harjoittelun tahdista.

“Täällä Keskuspuistossa opiskelua sen sijaan mukautetaan ja mm. iltapainotteinen opiskelu on mahdollista. Poissaoloista aiheutuneet työt voi korvata opettajan kanssa sovituilla tavoilla. Pääasia ei ole ajan viettäminen koulussa, vaan se että teet ja opit oleelliset asiat – esimerkiksi työssäsi.”

Ja näin on tapahtunut. Veera on onnistunut sovittamaan kalenteriinsa opiskelut Espoossa, lasten tanssituntien vetämisen helsinkiläisessä Tanssilassa sekä tanssinopettajan työnsä Kuopion tanssiopistossa joustavasti.

“Keskuspuiston ammattiopisto on ensimmäinen koulu, missä minua ei ole kiusattu. Parasta tässä talossa ovat ihanat opettajat, jotka ovat aidon kiinnostuneita opiskelijoiden ideoista ja kannustavat meitä toteuttamaan omia juttujamme ja omaan tyyliimme.” Veeran kiinnostus on lasten ja nuorten tanssin ohjaamisessa sekä esityksissä.

Veeralla on luvassa upea esiintymiskokemus huhtikuussa, jolloin tanssijatar esittää näyttönsä lyhennelmän SakuStars-kisoissa.

“Itseään ei saa pienentää”
Tanssijan töistä ei Suomessa ole ylitarjontaa. Siitä huolimatta Veera on onnistunut työllistämään itsensä oman alansa töillä ja kysyntääkin naisen osaamiselle on. “Kuopion tanssiopisto on pieni tanssikoulu, jossa on ollut mahdollisuus nousta persoonana. Lapset ovat tykänneet tunneistani ja sana (hyvin tehdystä työstä) on kiirinyt. Keikkoja on putoillut vähän kuin omenia puusta”, kiitollinen tanssija kertoo.

Yksi herkkupala putosi syliin Kuopion kesäteatterin Kaunis myllärin vaimo –esityksen parissa. “Alun perin minun oli tarkoitus toimia koreografina ja opettaa näyttelijöille espanjalaista tanssia. Sen lisäksi sainkin vielä tanssija-näyttelijän pestin trubaduurin roolissa”, näyttelemistä rakastava Veera kertoo.

Liian helpolta kuulostavasta työtilanteesta huolimatta mikään ei ole tullut ilmaiseksi. “Töitä on vaikea saada, mutta itseensä pitää vaan jaksaa uskoa ja hakea ahkerasti. Itse otin yhteyttä kaikkiin pääkaupunkiseudun tanssiopistoihin ja kerroin, että teen mielelläni sijaisuuksia, ja niitä olen myös saanut tehdä. Suomessa helposti jättäydytään vähän piiloon. Pitää avata itsensä ja kertoa reippaasti missä on hyvä, niin jotain voi tarttua syöttiin”.

Unelmana musikaalirooli
Veera tekee työkseen sitä mitä rakastaa. ”Tanssiessa itselleni saan näyttää tunteeni ja purkaa stressiä. Lasten tanssin opettamisessa antoisinta on se, että näkee lasten ilon sekä osaamisen kehittymisen. Esiintyvän tanssijan työssä hienointa on pitkän harjoittelun jälkeinen latautumisen hetki juuri ennen esitystä. On nautinnollista päästä esittämään kokonaisuus yleisölle, tietäen että kaikki kohdistavat katseensa minuun ja näkevät mitä osaan. Esityksen jälkeen olo on purkautunut, kaikkensa antanut”, Veera analysoi monipuolisen työnsä eri puolia.

Tällä hetkellä Veera valmistelee vakituista muuttoa Helsinkiin ja jatkaa töitään Tanssilassa. Keväinen tanssiopiskelijoiden vaihtari-reissu sytytti kipinän englannin opiskeluun. ”Erityisesti vieraan kielen kirjoittaminen on ollut lukihäiriöstä johtuen hankalaa. Matkalla sain tukea opiskelutovereiltani ja rohkaistuin puhumaan. Opettajani kannustuksen johdosta aion osallistua aikuisten kielikurssille”.

Veeran suurin ammatillinen unelma on päästä tanssija-näyttelijäksi suureen musikaaliin. Myös ajatus elokuvaroolista kutkuttaa. ”Olen ollut avustamassa eri leffoissa ja tehnyt lyhytelokuvia. Tanssi ja näytteleminen tukevat toisiaan”. Veera on vahvasti työorientoitunut nuori nainen, jonka ei migreenistä huolimatta ole tarvinnut olla töistä poissa. ”Olen tehnyt valintoja työ edellä. Jos on pitänyt valita oppitunnin tai työkeikan välillä, olen valinnut työn”.

Teksti ja kuva:
Anne Laitinen