• Asiantuntijapalvelut

  • Asiantuntijapalvelut

 
 

1.1.4 Verkkokalvo

Verkkokalvo on silmän sisäseinämällä, jossa on valoon reagoivia aistinsoluja, sekä hermosoluja.

Valon tulosuunnassa ensimmäisenä on läpinäkyvä, hermosolukerros jossa ovat valoaistimuksia näköhermoon välittävät ganglia- ja bipolaarisolut. Valon täytyy kulkea hermosolukerroksen läpi päästäkseen aistinsolukerrokseen, jonka valoa aistivia soluja sanotaan muotonsa vuoksi sauvoiksi ja tapeiksi. Uloimpana, lähinnä suonikalvoa, on pigmenttisolukerros.

Sauvat ovat erikoistuneet toimimaan matalassa valaistuksessa, sekä erottamaan kontrasteja. Tapit toimivat ns. normaalissa ja sitä paremmassa valaistuksessa hyvin ja vaikuttavat värien näkemiseen. Tappisoluja on kolmea lajia. Ne reagoivat parhaiten joko siniselle, vihreälle tai punaiselle valolle. Hyvin heikossakin valossa toimivat sauvat aktivoituvat parhaiten sinivihreästä valosta. Hämärässä näemme vain sauvoilla, emmekä siten pysty erottelemaan värejä toisistaan.

Valon aiheuttama ärsytys siirtyy tappi- ja sauvasoluista bipolaari- ja gangliasoluihin. Gangliasolujen muodostamina aksoneina hermosäikeet kerääntyvät silmän takaosaa kohti ja jatkuvat näköhermona aivoihin. Verkkokalvon kohta, josta näköhermo lähtee, sanotaan papillaksi. Tällä kohdalla ei ole aistinsoluja, joten kohta muodostaa sokean pisteen. Verkkokalvo päättyy sädekehän reunaan silmän etuosassa ( ora serrata ).

Verkkokalvon keskiosaa kutsutaan makula-alueeksi (macula-lutea). Makula-aluetta vastaa noin 16 asteen suuruinen alue näkökentässä. Makulan keskiosassa on noin 1,5mm läpimittainen verkkokalvon keskikuoppa, fovea (fovea centralis), jota vastaa noin 5 asteen suuruinen alue näkökentän keskellä (l. tarkan näön alue). Keskikuopan alueella hermosolukerros on työntynyt sivuun, jolloin valo pääsee tällä kohdalla suoraan aistinsoluihin.

Verkkokalvolla on 6,3-6,8 miljoonaa tappisolua, joista valtaosa sijaitsee makula-alueella. Sauvoja verkkokalvolla on 110-130 miljoonaa. Ne puuttuvat kokonaan fovean alueelta. Eniten sauvoja on 3-5mm päässä foveasta. Niiden lukumäärä laskee voimakkaasti periferiaan päin.

Fovean alueen soluista kulkeutuu aivoihin huomattavasti suurempi määrä informaatiota kuin muualta. Siksi fovean alueelle muodostuva kuva välittyy aivoihin tarkimpana.

< Silmä